Viime vuosina mehiläishoito on kiinnostanut yhä useampaa,
ainakin harrastusmielessä. Luonnollista ja puhdasta lähiruokaa, kenties omassa
pihapiirissä tuotettua kullankeltaista makeaa hunajaa. Ihmekös tuo! Niinpä
meidän kurssimmekin on tupaten täynnä, ja niin olivat myös pulpetit Lohjalla
Pullin koululla. Sieltä alkoi opintiemme, kaksi ensimmäistä kertaa.
Kurssipäivä I 1.2.2014
”Hyvinhän” tämä opintie alkoikin, sillä heti ensimmäisen kurssipäivän olin poissa. Olin
puhumassa sen sijaan lentosäästä - en kuitenkaan mehiläisten lentosäästä, mikä
on sekin erittäin tärkeää mehiläisyhdyskuntien (ja mehiläistarhaajan)
hyvinvoinnin, pölytyksen ja hunajasadon kannalta...
Kurssipäivä II 8.2.2014
Tällä kertaa pääsin sohjokelissä paikalle Lohjalle Pullin koululle. Itsekseni muuten ihmettelin, että eikö nykyään tehdä enää pulpettien tarkastuksia, kun kirjat ja paperit pursuivat kannen alta?! Se ei taida enää sopia koskemattomuutta ja yksityisyydensuojaa koskevaan ilmapiiriin. Joka tapauksessa pari tusinaa mehiläishoitoon tutustuvaa ympäri Uuttamaata oli paikalla.
Paikalla oli kolme mehiläishoitajaa Uudenmaan Mehiläishoitajat ry:stä kertomassa pesäkalustoista sekä hoito- ja suojavälineistä. Tarhauskokemus vaihteli Ollin muutamasta vuodesta Vuokon liki 30 vuoteen. Hannun tarhausvuosien määrästä en tiedä mutta parin vuoden takaisista Hannun ”THE tarhauskokemuksista” on kyllä kuultu paljon sekä valtakunnan verkossa että liiton ja paikallisyhdistyksen tapahtumissa.
Yllättääköhän muuten jotakuta, että jokaisella heistä oli oma käsitys
siitä, mikä on paras vaihtoehto ja tapa, mikä on huonoa jossain toisessa? Tuskinpa!
Noinhan se menee, ”oikeita” tarhaustapoja lienee yhtä monta kuin on tarhaajaakin.
Osan mielestä toki se oma tapa on ainoa oikea... Joitakin asioita tehdään ehkä
samalla tavalla kuin kollega mutta toisissa asioissa käsitykset ja menetelmät
poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä! Salaisuutena voin jo nyt paljastaa,
että Itse Mehiläistarhaaja tekee jotkin asiat sillä neljännellä tavalla. Jos
joku kurssilaisistamme hämmentyi kurssipäivän aikana toisinaan jopa kolmesta erilaisesta
käsityksestä, niin eipä hän sitä ainakaan näyttänyt.
Päivän päätteeksi puhuimme paljon etiikasta,
mielikuvamarkkinoinnista, kotimaisten ja ulkomaisten hunajien ominaisuuksista
ja käsittelytavoista - unohtamatta hinnoittelua. Hinnoittelusta minulla onkin
varsin vahvat mielipiteet: liian halvalla menee. Taidan kirjoittaa
hinnoittelusta ja käsittelystä lisää joskus myöhemmin ihan erikseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti