Sadonkorjuun aika on tullut! Parhaiten
satotilanteen kehitystä pääsee pesäkäyntien ohella seuraamaan ja
arvioimaan vaakapesien avulla. Kannattaa toki katsoa useammankin
vaakapesän käppyröitä eikä vain sitä lähintä. Kuten on moneen kertaan todettu niin sekä paikallisesti että jopa pesäkohtaisesti mesimäärässä
saattaa olla todella paljon vaihtelua. Oma kokemuskin viime viikoilta
osoittaa, että samalla tarhalla vierekkäin olevien pesien mesimäärä
voi poiketa toisistaan huomattavasti vaikka molemmissa olisi yhtä
”tuore” emo, samankaltainen kalusto, samat laidunmaat, samat
mikroilmasto-olosuhteet... Jaa niin ja käppyröiden lisäksi osa
vaakapesän omistajista kirjoittaa myös paljon ja/tai hauskoja
kommenttejaan mm. "mehiläisronteista" -suosittelenkin lukemaan
ainakin oppi-isämme Hannun vaakapesäkommentteja Lohjalta.
Noh, joka tapauksessa tänä kesänä
ensimmäinen linkouskertamme ajoittui noin kuukautta viimevuotista
myöhemmäksi. Sääpuolelta vakiolausahduksekseni muuttunut "vuodet
eivät ole veljeksiä" pätee ilman muuta myös sääherkkään
mehiläistarhaukseen. Viime vuonna oltiin tosin etuajassa, nyt
mielestäni jälkijunassa. Ensimmäiset hunajat lingottiin meillä Rengossa noin
viikko sitten. Missään nimessä kaikkia hunajia ei voinut vielä
tuolloin lingota, osassa pesistä oli lähes valmiita kakkuja mutta
meden peittäminen oli vielä pahasti kesken ja oletusarvoisesti mesi
vielä liian kosteaa. Nyrkkisääntönähän on todettu, että mesi
on "valmista" ja hunajakakku siten linkoamiskelpoinen kun vähintään
2/3 sen medestä on peitetty vakahannella. Tosin kannattaa varautua
siihen, että aivan satokauden lopussa mehiläiset eivät niitä
välttämättä enää peitä. Ehkä alkaa jo niitäkin laiskottaa
tai sitten ovat viisaita... Mesihän on niiden ruokaa, joten
kannattaako sitä viimeistä erää enää säilöä kun kerran tulee
samantien käyttöön eikä luonnosta enää irtoa enempää.
Hunajan kosteusprosentin saa
tarkastettua kätevästi refraktometreilla, joista todellakin löytyy
muitakin vaihtoehtoja kuin niitä kalliitta ja digitaalisia "hifistelyversioita". Kosteuden kanssa onkin syytä olla
tarkkana, sillä muutenhan se alkaa herkästi käydä tölkissään.
Sopii varmaan hunajatuotteisiin, joiden on tarkoituskin käydä
muttei varsinaiseen hunajaan. Meillä ensimmäisen hunajaerän
kosteusprosentti oli 17,5 %, mittari odottaa nyt seuraavaa
linkouserää. Pakkaaminen on alkanut mutta siitä ja etiketöinnistä
myöhemmin.
PS. Tämän kesän yhdeksi ihmetyksenaiheeksi on noussut se, että mehiläiset rakentavat yllättävän laiskasti uudelle pohjukkeelle eivätkä siten myöskään kerää odotetusti mettä. Samaa vaivaa muuallakin, mitä olen kuullut. Toisaalta - en minäkään näillä helteillä jaksa kauheasti huhki!
