Puhtaat paperit Eviralta

Kuten aiemmissa päivityksissäni olen maininnutkin, niin peruskurssimme varrella on useaan otteeseen puhuttu erilaisista mehiläisten taudeista siinä määrin, että osa jo ihmetteli, miten tautisia elukoita ne mehiläiset oikein ovatkaan! Eiväthän ne ole mutta tulevan tarhaajan on syytä tunnistaa mahdolliset taudit ja osata torjua niitä tekemällä - ja toisinaan jättämällä tekemättä toimenpiteitä, joista on mehiläisille haittaa eikä hyötyä.

Alkavalla viikolla kurssillamme olisi vuorossa tarhakäynti nro II, jossa on ohjelman perusteella vuorossa osaston lisäämistä ja tautitarkkailua. Olisi ollut kiva mennä mutta kun ei nyt valitettavasti satu sopimaan mikään vaihtoehdoista omiin aikatauluihini. Osastoa on kuitenkin jo lisätty (lue: katsoin vierestä) ja esikotelomädän eli EKM:n varalta tautitarkkailua olen treenannut korkin sulkijana, putkilon numeroijana, lomakkeen täyttäjänä ja lähetyksen postittajana. Tämän lisäksi olimme kuuntelemassa yhdistyksemme järjestämää EKM-luentoa. Leimin Janne valisti meitä asiasta aakkoshuoltsikan ”kokoustilassa” huhtikuun alkupuolella. Näytteitä otettiin meillä pääsiäisen alla joka ikisen pesän talviruuasta – ei yhteisnäytettä vaan ”pesä/putkilo”-taktiikalla. Eipä olisi jäänyt sitten haarukoitavaksi, missä pesässä olisi ehkä kytemässä EKM, mikäli Eviran tulos olisi ollut toisenlainen...

Kuten otsikkokin jo kertoo, niin Eviralta tuli juuri perjantaina puhtaat paperit jokaikisestä pesästä! Tai ei oikeastaan papereita, sillä tuossa vaiheessa saimme vastauksen puhelimitse – ja papereita odotetaan lähiaikoina postitse. Maaliskuussa ryhdyin selvittelemään, että miten tämä EKM-tutkimus ylipäänsä hoidetaan tilanteissa, joissa pesä ei sinänsä vaikuta tautiselta eikä ole myöskään olemassa tautihistoriaa omalta (tai oikeastaan Itse Mehiläistarhaajan) tarhausajalta. Em. kaltaisiin tapauksiinhan ei löydy ainakaan tällä hetkellä opastusta liiton (SML ry.) sivuilta, mikä olisi mielestäni kaiken A & O - sekä kaikkien nykyisten että tulevien tarhaajien eduksi. Lisäksi tarvittaisiin riittävän seikkaperäiset ohjeet sitä, miten asian kanssa pitäisi toimia myytäessä pesiä ja kuinka vanha tutkimus on vielä kelvollinen, jos pesiä ostaa tai myy. Kaikki tarhaajat eivät toki kuulu liittoon ja/tai lue ko. sivuston ohjeita mutta olisi edes mahdollisuus löytää jostain tietoa ja ohjeita noudattamalla estää edes omalta osaltaan EKM:n leviäminen myyntipesien kautta. Tietovajeeni takia päädyinkin lähettämään liudan kysymyksiä liittoon. Varsinaista aikarajaa ei saamani vastauksen perusteella ole olemassa mutta suositeltavaa on, että keväällä myytävien pesien tutkimus ei saisi olla vanhempi kuin edelliseltä satokaudelta (loppukesä) – ja jaokkeiden myynnissä tutkimustulos pitäisi olla samalta keväältä tai uudempi. Tämä siis sen perusteella, mitä sain vastaukseksi maaliskuussa 2014. Voi olla, että tämä on jo nyt tätä kirjoittaessani joltain osin vanhentunutta tietoa - ja ehkä vielä todennäköisemmin vanhenee jossain vaiheessa...

Koska monessa yhteydessä olen saanut sen käsityksen, että EKM on jo jonkimoinen ongelma juurikin Länsi- ja Etelä-Suomessa, niin kyllähän tulosten saanti jänskätti. Suomessahan tulkinta on äärimmäisen tiukka: yksikin EKM-itiö tarkoittaa tautia, vaikkakin ehkä vain piilevänä. Ymmärtääkseni osassa maista pesä katsotaan tautiseksi vasta sitten, kun tauti on kliininen eli eläinlääkäri voi todeta sen tunnistamalla oireita (esim. venyvä toukkamassa tikkutestillä). Jos muistan kuulemani oikein, niin piilevän taudin eteneminen kliiniseksi edellyttänee jopa miljoonia itiöitä! Maalaisjärjellä ajateltuna tuntuukin siltä, että yhden itiön perusteella julistettava (kliininen) tauti on vähän sama asia kuin minulla väitettäisiin tällä hetkellä olevan esim. vatsatauti ja flunssa sillä perusteella, että kropassani lienee jotain ”ylimääräistä”, joka ehkä edesauttaisi taudin puhkeamista tietyissä olosuhteissa.

Oli miten oli niin ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pesän EKM-saneeraus tulee tänä kesänä eteeni vain siinä tapauksessa, jos ehdin mukaan siihen kurssipäiväämme, jolla saneerausta opetetaan käytännössä. Tosin tämän ennustettavuus taitaa olla samaa luokkaa kuin kesäsään ennustaminen tässä vaiheessa vuotta... Eihän sitä koskaan voi tietää, jos pesiemme nykyisten tai tulevien sijoituspaikkojen lähellä on jokin potentiaalinen tautilähde, josta EKM siirtyykin omaan tarhaukseen. Turha sitä on kuitenkaan murehtia – mehiläistarhaajan elämähän on täynnä erilaisia epävarmuuksia!

PS. mahdollisille hunajankäyttäjille tiedoksi: EKM on ”vain” sikiötauti, joka jyllätessään näivettää pesän: uusia mehiläisiä syntyy aina vaan vähemmän. Se ei siis vaivaa aikuisia mehiläisiä, jotka keräävät meden - eikä myöskään hunajaa käyttäviä ihmisiä.